Menny läpi sellasist seinist ettet o nähnykää tai kuule niist näis biiseis vaik miten koitat tähystää näit rivei ja jos niin teet ni pelkkää arvostust ja rakkautt tost noin kivet, mä teen näit suoraan prosessoimat’ - soivat jos soivat koirat haukkuu karavaanist täysi riippumatt mä tulin tänne vauhdill täysin liikkumatt oon sanonu sen ennenki, panostust mut renki- pojan asemas ei enää kiitti tonnin fiitti älä viitti mut tietty otan vastaa jos sul on kassaa nappaan naamatatskaa raflaavamman raskaan tyypin maineen massit takas kyl niit paineit sit taas purkaa kuha seuraavan kerran saa luvan olla omillaa ja tuhahtaa vaa seinien suojis noille tietäjille vietän sillee erikoisel taval tätä elämää et se ei kuulu muille ku valituille senttiäkää äläkä säkää kyseenalasta niit juttui joiden motiiveit et pysty ymmärtämää emmä hämää mut en yhtää liikaa näytäkää tehdasasetukset panee sukset ristiin - kaikki lovelevyt alennukseen pistin muttei ristinsieluakaa näkyny, ei nää ajat käänny viisareiden mukaa eikä viisareitkaan kukaa kai oo hahmottanu aikoihi iskut tulee odottamattomiin paikkoihi, ykkösel ei välii enää eikä sil et laskis neljää, taitoihi, merkittäviin noi ei kuulu enää, pelkään vaa et lepää, tästedes ei kerkee ollenkaa, tuottavuuden kannalt hyvä tietty konettaan, komentaa vaa polkemaa ja opettaa, sieluaan vaa olemaa, nii lmitä nyt on, toteemaa, päivittäin et päivittämises on kaiken ydin, paineet syliin kasaa muute liian ison vuoren alle pienen kuoren vieden tuoreen niihi mil mä koitin nuoren’ - tai en ees nii, mut wayback -laid back, asenteesee luotin enkä vielkää vihaa mut täs päiväs muulle ku täl’ päivälle ei tilaa

Juice WLD, nään sun varjos näis huoneis edellee, ooh girl, en haluis painaa deletee yhellekää muistolle mut minkäs teet ku edellee pitäs pystyy eteenpäin täs elelee, ei en mee, sille kaistalle, jolla rekat tulee vastaa, enkä sille mitä versen alun dude pääty rakastaa, kamasta, mieluummin kauemmas ku siihen kii jos tulevaisuus on, ni siit pitää pystyy pitää ite kii kiille niist, hampaist katos joilla kynsieni lisäks koitin loppuun saakka vanhast kiinni pitää, ja lisätä, liian myöhää siihen ainesosii joit ois tarvittu jo aiemmi, laitteit oppii joskus käyttää vast ku niihin ei enää saa varaosii eikä tunteet myöhäs päde vaik ne oiski miten tosii se toimii yhä tasan etten vaihtais vaik voisin perspektiivi vaa, räpätes asetun toisin juice wld, mut choose life ei tietoo juustosest ku fudut sain, siit ainoost duunist ikin jost en koskaa olis uskonu sepä se, en koskaan olis uskonu nyt on uskottava et on oltava uskottava itelleen, itelleen, uskoteltava et maailma valtava, on jossain tuolla ulkona otettava itteänsä niskas tkii no niihä kaikki asiat selvii, ku siiheon kapasiteettii, kiitos jokaselle joka potki mua sitä takasin ettii- pitää kasettii, lyijykynäl kelailla kyl hetki viel mut ehkä joskus lyijyt irtoo jaloist näist ja retk iviel voi jatkuu metsään takasi tält tyhjält parkkipaikalt jolla katon ku parit matkaa turvaa ku nooa arkkii vailla parta harmaa, lenkkareitten velcroihin tarraa .. joinain darrasina aamupäivin’ eksyn takas vanhaa niis hetkis paljo hyvääki, oltiiha me parhaat täl planeetalla helposti vaik helppoudest nii muuten tiä koitan käyttää järkee mut kylhän siin sit tunteet vie, ku miettii miten tuntee vielki jonkun ittee paremmin kosketuksen tuntee, parempaa tietoo varmemmin näkee valon läpi kaikkein ankarimman sateenki, ain siihen saakka et muistaa sen AOR-anthemin.. i keep forgettin… we’re not in love anymore… juice wld, mut choose life ei tietoo juustosest ku fudut sain, siit ainoost duunist ikin jost en koskaa olis uskonu sepä se, en koskaan olis uskonu nyt on uskottava et on oltava uskottava itelleen, itelleen, uskoteltava et maailma valtava, on jossain tuolla ulkona

Otin riskin siin et en ottanu riskei ja yhdistäny toisiinsa ilmiselvii pisteit, joiden välis viivat olis muodostanu kartan jota seuraamalla eno lis nyt yksin tällä asemalla venaamassa junaa joka kulkee pelkkää ympyrää, koko tätä tilannet ei olis päässy syntymää jos yhtää, oisin kattonu mun ympärille - ympärille kylväny muutki ku pikkukivaa hupii, mut nii, taaksepäin on turha kattoo ku ei siel voi muuttaa mitää eikä eteen pääse lainkaa jollei päätä pysty pitää levelillä jolla pinta pysyy hengityselimien a lapuolella jaan huolella ja tuoreena ajan nyt en hyydy kyytiläiseks vaan ite mä koitan ajaa nyt ja rajaan nyt, resurssien mukaan ulos pahan nyt tasaan nyt, balanssei ja palaan nyt, ainoastaa siihen mikä nyt, nyt… vaan tää hetki, ei muut oo ei soundcheckii suoraa huutoo ei ennen ei jälkeen ei ensteks ei jälleen ……tää on minuutin päälle vaan tää hetki, ei muut oo ei soundcheckii suoraa huutoo ei ennen ei jälkeen ei ensteks ei jälleen ……tää on minuutin päälle aikakäsitys ei o helppo ollu koskaa ja siihenki kai syy miks tähän pitää rimmaa roskaa, ostan, tätä nykyy tukun ajatuksist joit pidin aikasemmin turhin turinoin ja tarinoin paraikaaki niiden pohjalt itteäni edelleen välttelemää suonsilmii ja viemää tälki tekeleel eteenpäin muutaki ku pari minsaa taas aikaa; tasaan aikaa, ja toivon et se kantaa en oo olemas muual ku täs silmänräpäykses elämäs kuolemas snäpsnäp, väläykses, saavutaan painutaan pois ja se on siin ei synkistelyy, se vaa menee elo nii et betoniin tääl ei valeta vaeltajaa ennenku on liike pysähtyny, ei varmaa mikää ennenku on paketti suljettu siihemmennes sä kuljettu jää muistiin jos jää - siit kai eletää… vaan tää hetki, ei muut oo ei soundcheckii suoraa huutoo ei ennen ei jälkeen ei ensteks ei jälleen ……tää on minuutin päälle vaan tää hetki, ei muut oo ei soundcheckii suoraa huutoo ei ennen ei jälkeen ei ensteks ei jälleen ……tää on minuutin päälle

Saan ympyrän täytee ku Felix Round Sound ku Feenix tuhkast ja mullast nousen ku murheellisten laulujen maass joss ”isät ylpeinä katsovat poikiaan” mut Seis; rewind, ei ilkeet ironiaa täs Syrjäs nyt - nyrjähdys pysäytti matkan, nilkat päreiks kipu kirkkais väreis laitto kaiken kii enkä haluu enää palaa noihi vaiheisii pahas vaihees kii vaihtoehdot siin et joko hajoo atomeiks tai puree hampait nii et ikenet menee valkosiks, hiuksien halkomis es pienintkää mielt kivet pienimmät tielt ja vuorii siirtää siitä - kiitän jeesist jokast joka savotan suuruuden hiffaa es about joka palon ja kuumuuden hiffaa es about oonvaa alottaas hulluudel kiimasen kautt aina seuraavaa kautt totuin venaa ja uskoo et se tuo tullessaan jotain mihi nyt ei just oo murtu usko toi ja jätti syvälle rustoo enää venaajaks ei must oo aina seuraavaa kautt totuin venaa ja uskoo et se tuo tullessaan jotain mihi nyt ei just oo murtu usko toi ja jätti syvälle rustoo enää venaajaks ei must oo enää täss pääs o hädäskää badass man siks eio vituttanu koko päivää tänäänkää emmä auringoks kaikkee pysty kääntämää jos yhtää mitää sinänsä mut pysty vääntämää veistä omas vatsassakaa vaa iha loputtomii seistä koitan patsaana vaa vihaamatta mun omii piirteit, tyyppei niit jotka pysyy pitää muuttaa se minkä pystyy ja pysty- päin kattoo kohti sitä mitä ei, pitää reippaasti välimatkaa siihen ääneen pääss joka huutaa et man you ain’t got no class guerillas in the mist; pitää ninjastatus linjassa just sen kans elää mihi riittää eväät- ei seuraavas kevääs tai jouluu odotelles, just nyt täs, kurssi lukittuna tiukasti edes, ei mennees vaan uskoen et… mul on annettavaa kun ton kannet-tavan taakan vaan huomioin ja tuomioit jaan harkitummin ku so far,, mul on annettavaa kun ton kannet-tavan taakan vaan huomioin ja tuomioit jaan harkitummin ku so far,, aina seuraavaa kautt totuin venaa ja uskoo et se tuo tullessaan jotain mihi nyt ei just oo murtu usko toi ja jätti syvälle rustoo enää venaajaks ei must oo aina seuraavaa kautt totuin venaa ja uskoo et se tuo tullessaan jotain mihi nyt ei just oo murtu usko toi ja jätti syvälle rustoo enää venaajaks ei must oo ei tää meinaa etten malttas vaa just et maltan olla kehis täs, kaikki muu niin kaukan, en pysty kantaa sitä mihi en yllä keskityn vaan pysyy taajuudel viritetyllä taivaat siniset yllä ei ain; silitetylläki lakanal maates unelmat rypistyy ku yhdistyy traumat ja kiire kattoo kauas; pitää pystyy olee rautaa ja hauras

Silmät silkkaa seksii; Airisto ja Atlanti pyhät ku pyhät tekstit mut vaati valtavaa kanttii alkaa kuvailee, sitä explicit-puolta tunnen molemmat ja muistan kyl, ei siit huolta ellei mieti miten liianki hyvin, Siaminlahti painu poimuihin syviin, Seagramin mahti ei pysty sitä häivyttää, Sam Song kolahti joo, mut ei niin lujaa ku sitä ennen solmittu kontrahti täydellinen ympyrä vaik ryppyi reitil riitti elefanttikuski puno sormuksen, kai mieles tippi trippi mieletön, keho puhuu vaik ois kieletön kosketuksen kuumuus luokkaa jota pidettäis kiellettyn jos pystyttäis mittaa, mut ku vaan kahden tietyn, välil siin on se sähkö - äärimmillee viety hämilleni vielki, meen ku mietin salamointii ja alan väristä eitota oo ollu muual ku meidän välissä Niit kaikkii maailman merii jotka nään sun silmis en pysty nimeemää, mä tiän et sull on ne hallus kyl, pystyt sokasee yöt ja päivät pimentää, sun aluspy syy pystys myrskyis siin mis mä oon painumas pohjaa noi syvyydet ei tunne mitään pohjaa… noi syvyydet ei tunne mitään pohjaa…. hallitset välimatkat ja taktiset spotit - omaksut opit sellasist kirjoist joit ei o painettu, ei sun persoonaa saa laimentuu vaik lantraamal lantrais, Slice Me Nice, Ice Ice, Baby, Hot- step, jokasel varpaal mut heikoks teet, ku kosketat Planeetat kohdalleen veit vuoskymmenii sitte, ei o aikaa ollenkaa, vapaa Ekstaasissa ilman kimaltavaa kemiaa Mut, paat, sekasin, nimikirjaimillas Meen, palasiks, sun, nimikirjaimistas silmät silkkaa seksii pyhät ku pyhät tekstit täydellinen ympyrä vaik ryppyi reitil riitti .. maailman merii jotka nään sun silmis

Ku pääss vaan tyhjää, väsymyst, kuumaa kylmää, älynystyrät ei futaa, dystopiaa pukkaa, fuulaa tuuttaa boottaamaan käskee tää pää taas kaiken liikaa kaikkee, liian, vaikeet kulttuurit tieteet ja taiteet kielet kehottaa samaa, tiän, et pitäs, tehä se saman, tiän ottaa koodii, oot sit siin niin vieres tai jossain niin kaukan’ sanoo se sanoin, kirjaimin, unohtaa emojit, liikaa niit - irrallisii, pinnallisii liian iisii, tarkota mitää, kun sanon sen, tarkotan sitä Oon Tääl Ku Tarviit Vaarallist venaa vastaust tohon joo ton tiän, tiän ton tiän jol pysymine vaatii tarkkaa herkkää nenää sydänt jalkaa selkää kenkää tulee ennen ku tajuu jos tarkkaa ei tsekkaa kivetyst kadus merkkei taivaal, ilman liikkeit herkeemätt, tsiigaa niit ei liikaa niit ei ilman niskan katkeemist voi vahtii joo mut tarviiks niskaa, arvioo, siitki sit tehtävä mikä on se tehtävä mentävä siit mist mentävä mentävä lentämäl yli esteitten jos sillee liikkeel saatava ajatus kiitää ku sanon sen, tarkotan sitä Oon Tääl Ku Tarviit En nää sun silmii täält niin tarkkaa et ymmärtäisin riittävän varmal taval, mitä niiden takan, liikkuu mut usko et liikkuvat takan, ja piippuu en jätä sitä mitä tahdot mun laukovan iha mite vaa mut en oo aukomas suutani aikani kuluks, tääl jos kaipaat ja tarviit ni oon tääl

Ku nousen, toivon et näkisin postii eteises en siks et venaan laskui vaan et tietäsin et ees hetkiseks oisin nukahtanu nii et en ois kuullu kantajaa tää paikka mis elän on tangon satumaan vastarantamaa parantamaan pyrin päivä päivält totta toki mut se mihin aina palaan, ei oo mun oma koti vaan pysäkki, joll mä petaan sängyn joka aamu niin et jos sattuis se päivä jona joku näkisi sen osuu kohdalle, joku pieni kipinä elää ku ei pysty tyytyy siihen ettei ikinä enää kello tikitä enää, venaa innoll kohtaamist mut onhan näis ajois Nikol kohtaamist Pitäs väsää romaanii mut tää on vaa hiton bloggaamist rokkaamist klubil joka ei oviaan aukase Tavottelen jotain joka jäämäs kaukaseks, Saudade